BoreDoc - Digitaalinen porausdokumentaatio. Yksinkertainen. Offline. Luotettava.

Kunkin yksittäisen kerroksen ominaisuudet kirjataan tarkasti luetteloon. Tämä sisältää tietoja väristä, raekoolla, koostumuksesta, kosteuspitoisuudesta ja muista ominaispiirteistä. Yhtä tärkeitä ovat syvyystiedot, jotka merkitsevät kerroksen alun ja lopun. Näin saadaan tarkka kuva pystysuuntaisesta rakenteesta, joka pysyy vertailukelpoisena poraustavasta riippumatta. Järjestäytyneen rakenteen ansiosta monimutkaisetkin maaperäolosuhteet voidaan kuvata ymmärrettävästi.

Täydellinen kerrosluettelo ei ole vain tilannekatsaus kairauspisteestä, vaan se luo myös perustan teknisille päätöksille. Insinöörit käyttävät sitä valitessaan sopivia rakennusmenetelmiä, määrittääkseen perustussyvyyden tai arvioidessaan riskejä. Samalla ympäristöasiantuntijat hyötyvät, kun tiedot mahdollisista pilaavista kerroksista tai pohjaveden käyttäytymisestä tulevat näkyviin. Tutkimuksessa sen avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä alueen geologisesta kehityksestä ja historiasta.

Valmistelun huolellisuudella on suora vaikutus porauspöytäkirjan käytettävyyteen. Vain jos tiedot ovat johdonmukaisia, yksityiskohtaisia ja ymmärrettäviä, asiantuntijat voivat käyttää niitä luotettavasti. Kerrosluettelo on siis paljon muutakin kuin pelkkä dokumentointi - se muodostaa perustan kaikille myöhemmille vaiheille, jotka perustuvat luotettavaan tietoon pohjamaasta.

DIN4022 ja DIN4023, jotka sisältävät geologisten kerrosten kuvausta ja esitystapaa koskevia vaatimuksia, ovat erityisen tärkeitä kerrosluetteloiden kannalta. Niillä varmistetaan, että geologiset löydöt pysyvät vertailukelpoisina henkilöstä ja hankkeesta riippumatta. Kansainvälisesti ISO 14688, tarjoaa yhtenäiset standardit maaperän luokittelua ja nimeämistä varten. Näillä määräyksillä varmistetaan, että kerrosluettelot ovat teknisesti luotettavia, ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia eri alueilla. Näin varmistetaan vertailukelpoisuus yli kansallisten rajojen.

Porausprofiili luodaan pystysuorana leikkauksena, joka kuvaa porausreiän kerrosjärjestystä. Eri materiaalien erottamiseksi toisistaan käytetään tyypillisiä piirteitä, kuten viivauksia, värejä tai symboleja. Syvyysmerkinnät tekevät selväksi, mistä kerros alkaa ja mihin se päättyy, jotta geologinen tilanne voidaan jäljentää tarkasti. Tämä graafisten ja metristen elementtien yhdistelmä mahdollistaa nopean orientoitumisen.

Käytännössä porausprofiili helpottaa asiantuntijoiden välistä viestintää. Rakennusinsinöörit, geologit ja asiantuntijat voivat käyttää kuvaa keskustellakseen riskeistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kuvasta on apua myös asiakkaille tai viranomaisille, sillä se esittää monimutkaiset geologiset olosuhteet ymmärrettävässä muodossa. Porausprofiilista tulee siten teknisen tarkkuuden ja selkeän viestinnän välinen linkki.

Porausprofiili on arvokas myös tieteellisestä näkökulmasta. Sen avulla voidaan analysoida geologisia prosesseja tai rekonstruoida alueen kehitystä. Vertailemalla useita kairausprofiileja on mahdollista tunnistaa laajamittaisia rakenteita ja korrelaatioita, jotka eivät ole niin ilmeisiä pelkissä tekstitiedoissa. Tämä tekee siitä tärkeän perustan tutkimukselle ja opetukselle.

Porausprofiilien standardoitu luominen on määritelty standardeissa. Erityisen tärkeitä ovat DIN 4023,, jossa säädetään porausprofiilien graafisesta esittämisestä, ja DIN 4022,, jossa määritellään maa- ja kalliomateriaalien kuvaus. Lisäksi käytetään ISO §14688:ää, joka sisältää kansainvälisesti tunnustetut säännöt maaperän luokittelusta. Näillä standardeilla varmistetaan, että porausprofiilit ovat vertailukelpoisia hankkeesta ja alueesta riippumatta ja että niitä voidaan käyttää eri tieteenaloilla.

Porauspäiväkirja sisältää kuvauksen käytetyistä laitteista ja menetelmistä, tiedot porauksen alkamisesta ja päättymisestä sekä aikataulun. Myös erityiset tapahtumat, kuten tekniset viat, porausesteet tai odottamattomat geologiset löydöt, kirjataan. Tätä täydennetään tiedoilla poraussyvyydestä, porauksen etenemisestä ja kussakin tapauksessa käytetyistä apuvälineistä, kuten huuhtelunesteistä tai putkistoista. Tuloksena on kattava ja jäsennelty kirjaus, jonka avulla porausreikä voidaan rekonstruoida tarkasti.

Porauslokin käytännön merkitys on ensisijaisesti sen todisteellisessa toiminnassa. Se palvelee asiakkaita ja viranomaisia todisteena asianmukaisesta toteutuksesta ja antaa asiantuntijoille mahdollisuuden tehdä perusteltu arvio tuloksista. Lokia voidaan käyttää myös teknisten päätösten valmisteluun, maaperään liittyvien riskien arviointiin ja kustannuskehityksen seurantaan. Riitatilanteissa se on oikeudellisesti merkityksellinen dokumentaatio, joka turvaa porauksen laadun ja edistymisen.

Porauslokilla on arvonsa myös tutkimuksen ja koulutuksen kannalta. Se dokumentoi välittömien tulosten lisäksi myös olosuhteet, joissa poraus tehtiin. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, jotta geologiset tiedot voidaan luokitella oikein ja tehdä vertailukelpoisiksi. Näin ollen porauspäiväkirja edistää merkittävästi geologisten tutkimusten avoimuutta ja jäljitettävyyttä.

Porauslokeja varten on olemassa vakiintuneet standardit ja ohjeet. DIN4021 (poraaminen, porauslaitteet, porausmenetelmät, porauspöytäkirjat) ovat erityisen tärkeitä, koska niissä annetaan systemaattista dokumentointia koskevat vaatimukset. Lisäksi geologisten löydösten yhtenäisen kuvauksen varmistamiseksi käytetään sääntöjä ja määräyksiä, kuten DIN 4022 (maaperä- ja kallioanalyysit). Kansainväliset standardit, kuten ISO 22475 (Geotekninen tutkimus ja tutkimus - Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset) sisältävät myös määräyksiä, joita voidaan käyttää porauspöytäkirjojen yhteydessä.